Uutiset

Kuinka pelastusveneen ohjaamo päivitetään?

25.7.2014

Pelastusvene Pyörre oli viime talven ohjaamoremontissa. Tässä projektin päätekijänä toiminut alusvastaava Jani Kurki kertoo projektin vaiheista.

”Alkutalvi meni etsiessä Pyörteelle sopivaa hallitilaa. Suurimman haasteen tuotti pyörteen ja trailerin vaatima oven korkeus (väh. 4,45m). Vaatimukset täyttäviä halleja oli hyvin vähän tarjolla, ja ainut mikä täytti korkeusvaatimuksen, sijaitsi Ilomantsissa useamman kymmenen kilometrin päässä ja olisi ollut vain puolilämmin. Seuraavaksi mietittiin, että Pyörteelle voidaan tehdä siirtoalusta, jolla Pyörre saadaan siirrettyä rullia pitkin matalampaan halliin. Tällainen halli löytyikin Atlaspointilta. Oven korkeus oli 4m, joten Pyörre saatiin mahtumaan ko. halliin purkamalla katolta antennit pois. Siirto tapahtui nostamalla Pyörre autonosturilla alustalle, jonka jälkeen se sidottiin siihen kiinni ja työnnettiin traktorilla metalliputkien päällä halliin. Tämä ratkaisu osoittautui hyväksi, sillä halli sijaitsi alle 5 km päässä keskustasta ja oli lämmin, joten myös arki-iltaisin ehti jotain tekemään ja vieläpä lämpimässä.

Tammikuussa aloitettiin sisäpuolinen purkaminen.

Johtoa lähti aluksesta melkoinen määrä, useampi satametriä (esimerkki yhden laitteen johdoista kuvassa).

Helmikuussa päästiinkin sitten rakennushommiin. Kaikki alumiiniset peitelevyt teetettiin ns. blankoina, sillä vanhoja ei voinut käyttää.

Tässä vaiheessa oli hyvä suunnitella uusien laitteiden sijoittelu täysin uusiksi ns. puhtaalta pöydältä. Laitteiden sijoittelussa otettiin huomioon, että mitä laitetta kenenkin tulee ensisijaisesti käyttää ja mitä laitetta on hyvä käyttää/seurata jonkun muunkin - tästä esimerkkinä varoitusmittarit. Nyt ne on sijoitettu ruorimiehen kattopaneeliin keskitetysti, kun niitä oli ennen jouduttu lisäämään sinne, minne niitä vaan oli mahtunut.

Nyt noita mittareita on myös päällikön helppo pitää silmällä päällikön paikalta. Toinen esimerkki on monitoiminäyttö. Ruorimiehen tulee uuden ohjaamotyöskentelymallin mukaan tarkkailla mm. suuntaa tuosta näytöstä aluksen ollessa kulussa, joten se on sijoitettu mahdollisimman lähelle näkökenttää ja riittävän kauas, jotta silmät eivät rasitu. Silmien tarkentaminen lähellä olevaan näyttöön ja sitten taas kauas horisonttiin rasittaa silmiä.

VHF on keskellä katossa, joten sitä voi käyttää sekä navigoija, että ruorimies.

Pyyhkijöiden kytkimet on sijoitettu loogisemmin, ja nyt ruorimiehen tarvitsee käyttää vain omalla puolella olevia katkaisijoita, loput hoitaa navigoija. Näyttöjen säädinpyörät sijaitsivat näyttöjen oikeassa reunassa niiden sivuilla, joten niiden käyttö olisi ollut vaikeaa/mahdotonta. Näytöille tehtiin yhteinen OSD-controlleri, jolla kaikki etunäytöt saa säädettyä/himmennettyä yhdellä säädinrullalla, yhdessä tai erikseen, navigoijan kattopaneelista. Säädinten poistamisella näyttöjen alareunasta saatiin näyttöjä painettua edelleen alemmas.

Koska ruorimiehen paikkaa ei alun perin ole suunniteltu varustettavaksi millään näytöllä, huolestutti ruorimiehen näkyvyys ison näytön takaa. Huoli oli kuitenkin turha; reunimmaiset 17" näytöt ovat nyt jopa aavistuksen alempana, kuin vanhat näytöt, joten näiden osalta näkyvyys eteenpäin on hyvä.

Tutkan käyttöpaneeli upotettiin karttatason etureunaan siten, että siinä mahtuu vielä käsiä lepuuttamaan/tukemaan tutkaa käyttäessä.

Alukseen jouduttiin tekemään yllättävän paljon alumiinitöitä, että uusille laitteille saatiin riittävästi tilaa paneeleiden taakse. Tämä olikin ehkä se hankalin osuus, sillä tilat olivat melko ahtaat ja työkaluina oli kulmahiontakonetta, pistosahaa, rautasahaa ja ”dremeliä”. Pieni, mutta mielestäni erittäin merkittävä muutos oli myös, että kierroslukumittari on kallistettu nyt siten, että se osoittaa kuljettajaa kohti. Ennen piti aina nousta jakkaralta ja kurkistaa, että näki todellisen kierrosluvun, sillä mittari osoitti liiaksi kattoon.

Laitteiden sijoittelua helpotti huomattavasti, että aluksen alkuperäisen mittari/käynnistyspaneelin sai hajautettua. Ruorimiehen päänäyttö on asennettu nyt paneelin tilalle ja virta-avain ergonomisempaan paikkaan kuljettajan oikean polven viereen. Kaiken kaikkiaan laitteita on pitänyt sijoitella aika paljon uudelleen, minkä vuoksi johtoja on joutunut jatkamaan ja reitittämään uudelleen. Oma hommansa tuo johtojen vetokin ahtaissa johtokoteloissa. Laitteiden keskusyksiköt on jouduttu laittamaan oikeastaan sinne, minne ne vaan mahtui. Kaikille löytyi kuitenkin looginen sijoituspaikka.

Halli oli vuokralla tammi-maaliskuun ajan, joten tämän jälkeen rakentelua jatkettiin sitten ulkona mm. katolle tulevan laitteiston osalta.

Katolle tuli mm. uusi tutka-antenni, satelliitti-GPS, VHF-antennit ja sääasema. Samoin näyttöjen toimitus hieman venähti, joten ne asennettiin huhtikuun aikana. Uusien antureiden vuoksi pohjakaan ei jäänyt käsittelemättä, vaan vanhan kaikuanturin aukkoa on pitänyt suurentaa ja nykyinen anturi on aluksen pohjansuuntainen, sillä siinä on sisäänrakennettuna oikea kulma keilalle. Entinen anturi oli kohtisuorassa järvenpohjaa kohti, jolloin anturi oli kallistettu kiilarenkailla, jotka jouduttiin poistamaan. Lokin anturin tilalle sorvuutettiin alumiinitulppa.

Tekemistä talvella siis riitti, mutta olipahan jotakin mihin purkaa ylimääräinen rakenteluinto. Päivitysprojekti oli kaiken kaikkiaan hyvin mielenkiintoinen. Päivitystä helpotti, että kaikkea ei tarvinnut tehdä itse, vaan projektissa oli mukana myös koko miehistö, jolloin työkuormaa pystyi jakamaan muille. Aikaa päivitykseen meni, mutta tekisin päivityksen toistekin.

Välillä aika meni aluksen kimpussa yllättävän nopeasti. Kerran menin viikonloppuna päivällä alukselle ja puoliso soitteli puoli yhden aikaan yöllä ja kyseli, vieläkö ollaan hengissä. Ajattelin, että kello on jotain 22-23. Vai liekkö arvellut, että ollaanko sitä aluksella ensinkään...

Projektia helpotti, että laitteisto oli Meripelastusseuran valmiiksi ja toimivaksi mietitty kokonaisuus, joten tähän ei omaa päätä tarvinnut vaivata. Yhteistyö toimi erittäin hyvin yhdistyksen ja Seuran välillä, tästä iso kiitos kuuluu Meripelastusseuran alustarkastaja Taneli Maunolle.”

Subscribe to Uutiset
Tekninen toteutus: W3 Group